Sekaisin suvesta

Syksyihminen on nähnyt valon. Voi kesä!

Näin!

Kostikin tykkää.

Mustaa vain kengissä. Harvinaista.

Up and down

Voi luoja, mikä viikko. Saldo: paljon hyviä hetkiä rakkaiden kanssa, String-hylly ostettu, mukava kohtaaminen, hauska konsertti ja yksi todella huono uutinen. Voiton puolella, kuitenkin.

Se muuttaa meille!

Muuttaja tiedossa, päivä ei. Pirun kesälomat. Mutta tulee kun tulee. Elokuussa viimeistään.

Tervetuloa String, sinusta olen unelmoinut vuo-si-a!

Kuva: string.se

Juhlaa koko elämä

Viikonloppuna Helsinki oli täynnä tapahtumia. Maailma kylässä kutsui kahdesti, YleXPop Apulannan verran.

Oli siellä muitakin!

Välipalajuoma. Suosittelen.

Apulannan Toni tunnusti väriä ja pukeutui lilaan.

Muoti tasapäistää. Kyllä? Ei?

Parempaa kuin hyvää. 

Matkalle mukaan

En ole (ihan vielä) lähdössä uudestaan reissuun, vaikka mieli tekisi. Mutta seuraavalla kerralla kun lähden, tiedän mitä pakkaan mukaan. Helppoja mekkoja, hyviä kenkiä, isoja huiveja ja paljon, paljon asusteita.

Perjantaina tukka ylhäällä, sulat kaulassa.

Sulkasato jatkui sunnuntaina.

Maanantaina kirkkoon. Olkapäät ja polvet peittoon.

Viimeisenä iltana "nahka"takki pääsi ulos.

Supermarket bag

On yhtä laukkuongelmaa köyhempi ja Lumin Supermarket bag size M -hankintaa rikkaampi.

Siinä se on!

The vaatetus Lumin lippulaivan avajaisiin. 

Kotimatkalla.

Mun koti on täällä

Loman loppumisen teki siedettäväksi rakkaat ystävät ja puistopiknik. Henkistä ja fyysistä aurinkoa, niitä ihminen tarvitsee!

Sielu lepää.

Primulan herkkuleipää.

Varpun tekemiä ihanuuksia. (Toin parmankinkun.)

Jälkiruoka.

Ei bikineitä, sentään.

(Jakku: Zara, paita: Monki, housut: H&M, laukku: Roomasta, huivi: Varpun kaapista.)

Muistot mukaan

Roomassa olisi voinut tuhlata omaisuuden tuomisiin, mutta keskityin hankintoihin, jotka jollakin tavalla koskettivat. Halusin ja haluan, että Rooma pysyy arjessani.

Kahvini keitän nykyään näin.

Istuva jakku ja ihana lököpaita.

Olalle vie!

Vartijoita mukaan.

Helteellä hattu päähän.

Uutta lempituoksua kaulalle. 

Ja uskoa siihen, että päivästä tulee hyvä.

Roma, amore

Aivan uskomattoman upea loma takana. Kyllä ihmisen on hyvä käydä välillä pois kotoa.

Pantheon.

Minun katuni.

Colosseum oli huikea. Läheltä ja kaukaa.

Pusu.

Vatikaanin museossa meni pieni pää kaikesta kauniista sekaisin.

Niin.

Sinne, minne vie kaikki tiet

Edessä pitkään odotettu loma ja matka. Voikaa hyvin. Arrivederci!

(Kuva: Etumatka.com)

Raitaa sen täytyy olla

Mitä yhteistä on minulla ja seepralla?

RAIDAT!

(Mekko: Vila, villapaita ja huivi: Vero Moda) 

Kuuleeko taivas?

Neljä vuotta sitten soitin äidille ja toivotin onnellista äitienpäivää. Kolme viimeistä vuotta olen syttyttänyt kynttilän ja lähettänyt hiljaa saman toivotuksen sinne jonnekin.

Toisenlaienen äitienpäiväkortti.

Äiti ja minä.

Minä ja äiti.

Vanhat kuvat löytyivät vauvakirjasta, jonka viimeinen teksti on kirjoitettu elokuussa -88. Seuraavana päivänä alkoi koulu.

”Hyvän yön jälkeen kysyit: ”Rakastatko sinä äiti vielä minua?” Epäilys kai johtui siitä, että kun on tullut koululaiseksi, tähänkö se äidin rakkaus loppuu. Ei suinkaan, vastasin. Rakastan sinua aina.”

Äiti. Äidit.

Vähän helvetin hyvä soosi

Tämä ei ole ruokablogi, vaikka alkaa sellaiselta näyttää... Anyway. En voi olla jakamatta tätä järkyttävän hyvää kastikeohjetta. 

Alle puolessa tunnissa valmistuva herkku on tarkoitettu (tuore)pastalle, mutta sopii erittäin hyvin myös kanalle. Alkuperäinen ohje on Pirkka-nettisivuilta, minä sovelsin. 

On ruma tapa ynistä syödessään, mutta nyt oli pakko.

Näyttää pahalta, maistuu hyvältä.

Pinaattimuhennos

2 salottisipulia

2 valkosipulin kynttä

oliiviöljyä paistamiseen

150 g pakastepinaattia

1 teelusikallinen suolaa, mustapippuria ja hunajaa

2 dl ruokakermaa

Fetaa

Kuullota pilkotut sipulit. Lisää pannulle jäiset pinaatit. Kiehauta pinaatteja niin, että niistä lähtenyt vesi haihtuu. Mausta. Kaada sekaan ruokakerma ja lisää fetaa makusi mukaan. Anna hautua ja vetäytyä. Syö, ynise ja nuole lautanen.

EDIT:  Toimii seuraavana aamuna munakkaan täytteenä. I'm in love!

Tässä päivässä on seikkailun maku

Välillä aikuisiltakin loppuu tekeminen. Kun minulle käy niin, muistan pienen marisevan minän, joka roikkui äidin hameessa pyytäen keksimään tekemistä. Helsingissä asuville helpotusta tuo kirja, joka on täynnä hassua tekemistä pääkaupunkiseutulaisille. Suosittelen.

Uskallatko lähteä mukaan?

Mun koti on täällä.

Arpa heitetty, tekeminen arvottu.

Ainakin Kisma myy. Osta, pelaa ja leiki. Tekee hyvää.

Mustana, kiitos

Juon kahvia, mutta en omista kahvinkeitintä. Ne ovat yleensä a) rumia ja/tai b) liian isoja. Vanhanaikaista kahvinkeitintä en hanki, mutta jotain pitäisi tehdä. R-kioskin noutokahvi tulee jo korvista ulos.

Olisiko vastaus ongelmaan pressopannu?

Vai mutteripannu?

Vai sittenkin CafeSolo?

Jos näistä löytyy kokemusta, puhukoot nyt tai vaietkoon...viikoksi.

Kuvat: crema.fi ja verraton.fi